LVI-naiset Ry Länsiväylä-lehden haastattelussa

Alla Länsiväylän haastattelu, 26.8.2016

——————-

Kun työmaa käynnistyy, ei sukupuolella ole merkitystä, sanoo Riina Heikkilä.

Työ rakennusten lämmitysjärjestelmien, vesijohtojen ja ilmanvaihdon parissa käy yhtä lailla naisille kuin miehillekin.

Näin vakuuttaa Lvi-naiset -yhdistyksen puheenjohtaja Maarika Maury.
– Lvi-alalla toimivat naiset kertovat paljon myönteisistä kokemuksista. Naisia arvostetaan työyhteisöissä ja asiakkaiden parissa, Maury sanoo.

Tietenkin niin sanotun vanhan kaartin miehissä on edelleen niitä, jotka haluavat puhua tekniikasta toisten miesten kanssa.

Teknistyneellä talotekniikan osa-alalla ei tarvita voimaakaan niin paljon kuin ennen muinoin. Silti lvi ei vedä kovin hyvin naisia puoleensa.

– Asentajista ehkä yksi prosentti on naisia. Alan opiskelijoista heitä on kymmenisen prosenttia, Maury toteaa. Hän muistuttaa, että lvi-alalla tehdään paljon muutakin kuin asennellaan röörejä.
– Alalla toimivat naiset työskentelevät esimerkiksi suunnittelijoina, myyjinä ja esimiehinä. Kyse ei ole enää siitä, mikä on miesten ja mikä naisten työtä, vaan työstä.

Mauryn mukaan opinto-ohjaajilta ja vanhemmiltakin usein livahtaa tytöille ohje valita naisellinen ala.
– Minuakin äiti vähän katsoi, kun sanoin haluavani autonasentajaksi. Hän ilahtui kun meninkin kauppakorkeaan, Maury naurahtaa.

Hän on ollut omistajana putkiyrityksessä, mutta toimii nykyään valmentajana yrityksessä, joka konsultoi myös lvi-alan yrityksiä.

Työmaalle on kiva mennä, siellä asiat näkee toisin kuin vain tietokoneen ruudulla, sanoo lvi-insinööri Riina Heikkilä.

Sweco Talotekniikassa projektipäällikkönä työskentelevä Heikkilä päätyi alalle vähän sattumalta. Hän oli lukion jälkeen töissä Espoon keskuksen K-Raudassa.
– Siellä pari työkaveria suositteli tätä alaa. Halusin lukemaan jotain tekniikkaan liittyvää. Meitä oli viisi naista ja aika monta miestä.

2000-luvun alussa tietotekniikan puolelle oli kova tungos, mutta Heikkilä on tyytyväinen valittuaan alan, jossa riittää töitä.  Orpoa oloa ei Heikkilälle ole miesvoittoisissa työkuvioissa tullut. Tosin naistenkin osuus lisääntyy jatkuvasti.
– Joskus palaverissa enemmistö on naisia. Ei töissä edes mieti, kuka on nainen ja kuka mies.

Ennakkoluuloja ja ihmettelyjä on silti tullut vastaan, lähinnä vanhan polven työmaavastaavien taholta.
– Ei se kauan jatku. Kun työmaa käynnistyy, ei sukupuolella enää ole merkitystä.

Heikkilä on mukana muun muassa Keilaniemen tornitalojen hankesuunnittelussa. Hän ohjaa ja suunnittelee projekteja, jossa mitoitetaan reittejä ilmanvaihdolle, vesi- ja viemärijohdoille ja jäähdytykselle.
– Rakentamis- ja energiamääräykset sitovat paljon suunnittelua, lämmön talteenottoakin koskevat vaatimukset lisääntyvät koko ajan.

Linkki varsinaiseen lehtihaastatteluun, Länsiväylä 26.8.2016

Riina Heikkilä (kuvaaja Klaus Nurmi, Länsiväylä)

Riina Heikkilä (kuvaaja Klaus Nurmi, Länsiväylä)