Stipendit – 2018

VUODEN 2018 STIPENDIAATIT

LVI-Naiset ry myöntää joka kevät stipendit ansioituneille LVI-alan opiskelijoille. Tänä vuonna stipendit myönnettiin Emmi Laineelle Tampereen ammattikorkeakoulusta sekä Ria Majuri-Parkkalille ja Maria Wickströmille Salonseudun ammattiopistosta.

LVI-alalla naisopiskelijoiden määrä on pieni verrattuna muihin teknisiin aloihin. Niinpä stipenditehtävinä hakijoiden haluttiin kertovan heidän oma näkemyksensä siitä, miksi LVI-ala sopii niin naisille kuin miehille ja miten alalle saataisiin lisää naisopiskelijoita.

Vastauksissa korostui voimakkaasti se, ettei nyky-yhteiskunnassa erotella enää miesten ja naisten töitä. Eikä LVI-alalla ole mitään sellaista tehtävää, mitä ei nainen siinä missä mieskin pystyisi tekemään. Stipendienjakotilaisuudessa käytiin läpi ja keskusteltiin stipendiaattien vastauksista. Puheenjohtaja Hakoneva naurahtaakin: ”LVI-alalla on niin ’paskamainen’ maine, että se saattaa olla yhtenä syynä vähäiseen kiinnostukseen naisten puolelta”. Monella tuntuu valitettavasti olevan edelleen se mielikuva, että LVI-asentajan työ on pelkästään likaista viemäreiden rassausta ja se sitten olisi raskasta. Pitkälle kehittynyt teknologia mm. uusien työkalujen muodossa on kuitenkin saavuttanut myös LVI-alan niin asennus- kuin toimistotöissä. Tuore stipendiaatti Wickström toteaa itse miettineensä alaa vaihtaessaan että ”Lähihoitajan työ voi olla oikeasti likaisempaa kuin LVI-asentajan työ”.

Stipendiaateilla oli hyvin samankaltaisia ajatuksia siitä, miten alalle saataisiin lisää opiskelijoita: LVI-Naiset ry:n näkyvyyttä tulisi lisätä niin yläasteen oppilaitoksissa ammatinvalinta-tunneilla kuin alan messuillakin. Oppilaitoksien kanssa yhteistyössä voisi esitellä talotekniikka-alan eri kouluttautumis- ja työllisyysmahdollisuuksia ja näin tietoisuus lisääntyisi myös naispuolisten opiskelijoiden keskuudessa. Eikä LVI-ala ole myöskään huonoiten palkattu ala.

Wickström ja Majuri-Parkkali tekivät ennakkotehtävät yhteistyössä. He molemmat ovat alanvaihtajia ja joita heidän opettajansa kehuu hyvin motivoituneiksi opiskelijoiksi. ”He ovat myös toimineet hyvinä esimerkkeinä nuoremmille opiskelijoille, niin tytöille kuin pojille. Opiskelu tehdään pääosin asiakaskohteissa ja he molemmat ovat kyenneet suoritumaan niistä hyvin itsenäisesti” kehuu Salonseudun ammattipiston talotekniikan opettaja, Pentti Ruotsalainen.

Majuri-Parkkali oli stipendien jakotilaisuuden aikana ulkomaan matkalla, joten hänet palkittiin poissaolevana. Tavoitimme hänet myöhemmin puhelimitse haastattelua varten. Majuri-Parkkali oli ehtinyt toimia kymmenen vuotta kokkina ja sen jälkeen toiset kymmenen vuotta lähihoitajana ennen kuin vaihtoi talotekniikkaan. Viime kesänä oltuaan Norjassa kesätöissä hän päätti, että ei halua Suomessa enää palata hoitotyöhön. Kipinä LVI-alalle alkoi oikeastaan jo aika nuorena, ”Muistan miten mietin nuorena, että se putkien etäminen ja siihen liittyvä estetiikka kiinnosti”.

Norjasta palattuaan Majuri-Parkkali aloittikin LVI-alan opinnot. Yhtenä tekijänä talotekniikka alan valintaan vaikutti palkka. Norjassa työskennellessään hän ehti tottua siihen, että hoitoyöstä maksettiin parempaa palkkaa kuin Suomessa. Toisena tekijänä oli halu tehdä töitä maanantaista perjantaihin, mikä ei kokkina tai lähihoitajana onnistu. Majuri-Parkkali kertoo olevansa oikein tyytyväinen valitsemaansa alaan ja kertoi, että oli saanut harjoittelupaikan LVI Hämäläiseltä ja jatkaa siellä myös kesätöissä. Hän toivoo, että pääsisi tulevan kesän aikana suorittamaan mahdollisimman paljon näyttötutkintoja, mutta viimeistään hän valmistuu vuoden kuluttua.

Vapaa-aikaansa Majuri-Parkkali viettää lastensa harrastuksen parissa, mutta on palannut vanhan harrastuksensa, salibandyn, pariin. ”Eipä tässä oikein muuta ehdi. Neljän lapsen harrastuksen ja elämän organisointi vie niin paljon aikaa.” hän naurahtaa.

Wickström vaihtoi alaa opiskeltuaan ensin biologiaa neljä vuotta, kunnes totesi, ettei ala olekaan häntä varten. ”Mieheni kannusti hakeutumaan LVI-alalle, sillä hänellä itsellään on rakennusalan yritys. Niinpä tämä alanvaihto kulkee sopivasti käsi kädessä sen kanssa.” kertoo Wickström. Hän koki haasteelliseksi ennakkotehtävää tehdessään sen, ettei vastauksissa ajaudu miesten ja naisten vastaikkainasetteluun, koska se ei ole kuitenkaan tarkoitus.

Wickström kehuu alaa hyvin monipuoliseksi vaihtoehdoksi monelle, jotka etsivät tulevaisuuden ammattiaan. Ala elää muutoksessa, kun tekniikka, työkalut, toimintamallit sekä asennustavat muuttuvat ja kehittyvät, joten aina on jotain uutta opittavaa. ”Toki onhan niitä vanhan liiton asentajia edelleen, jotka saattavat harata uusia asioita vastaan, mutta on hyvä, että alalle hakeutuu nuoria, jotka ovat mukautuvaisempia” hän toteaa.

Wickströmin perheeseen kuuluu mies ja 4-vuotias poika. Vapaa-ajallaan hän pyrkii tekemään paljon käsillään, käsitöistä onnistuu niin perinteiset käsityöt kuin hieman teknisemmätkin asiat. Puutarhahulluksikin tunnustautuva Wickström myöntää, että rakkaus käsillä tekemiseen olikin yksi voimakas johdattelija hakeutumaan talotekniikka-alalle. ”Alanvaihtoa pohtiessani mietin, että mikähän se ala voisi olla, millä käsillä tekemisellä saisi elantonsa” hän kertoo. Ja sehän se sitten löytyi talotekniikasta!

Laine puolestaan kertoo tienneensä LVI-alan omakseen jo hyvin nuoresta. ”Pappa oli tehnyt elämäntyönsä LVI-alalla ja vielä kahdeksankymppisenäkin hänen oli pakko päästä tekemään jotain alaan liittyvää. Tämä on ollut minulle niin voimakas johdatus siihen, että myös minä päätin lähteä tekemään tätä työkseni tulevaisuudessa.”

Lainetta talotekniikassa kiinnostaa alan monipuolisuus. LVI-insinöörillä on valmiudet toimia hyvin erilaisissa tehtävissä. Tämän hän huomasi lopputyötä tehdessään. Laine tekee opinnäytetyötään Meyer Turun telakalle ja aikataulu opinnäytetyön tekemiseen oli hyvinkin tiukka. ”Opinnäytetyöhon annettiin aikaa 10 viikkoa, eli se aikamäärä mitä opinnäytetyöstä saatavien opintopisteiden määrä vastaa.”

Laine ei ole ensimmäinen LVI-Naiset ry:n stipendiaatti Tampereen ammattikorkeakoulusta. Osa kunniasta varmasti osuu talotekniikan vastaavalle opettajalle, Pirkko Pihlajamaalle, jonka LVI-Naiset ry valitsi vuonna 2013 Vuoden LVI-Naiseksi. Häntä on opiskelijoidensa keskuudessa kehuttu hyvinkin innostavaksi opettajaksi. Mahtaako tämä olla syynä siihen, että tälläkin hetkellä Laineen kanssa samalla luokalla on useampi nais-opiskelija.

Laine on monessa mukana: Opiskelujen ohella hän on toiminut vastuutehtävissä niin Talotekniikan Killan (TaTeK) hallituksessa kuin Insinööriopiskelijaliiton IOL ry:n hallituksessa. Hän on ollut myös opiskelijakunnan edustajiston jäsen vuonna 2016 ja toiminut opiskelijaedustajana Tampereen ammattikorkeakoulun opintotukilautakunnassa vuosina 2016-2017. Laine on lisäksi toiminut tuutorina niin kotimaisille kuin ulkomaisillekin opiskelijoille. ”Eipä tässä muuta ehdi harrastaa kuin töitä, opiskelua ja järjestötoimintaa” naurahtaa Laine. Toki samaan hengenvetoon hän tunnustautuu aloittelevaksi viiniharrastajaksi, erityisesti punaviinit ovat lähellä sydäntä eli jotain hieman kevyempää toimintaa hänen elämäänsä mahtuu sittenkin.

”Vaikka naisopiskelijoiden määrä hiljalleen kasvaakin alalla, koemme että on silti tärkeää palkita menestyneitä naisopiskelijoita. Näin pyrimme opiskelijoiden palkitsemisen lisäksi saamaan huomiota, jotta yhä useampi nainen voisi löytää talotekniikka-alan omakseen.” summeeraa Hakoneva.

LVI-Naiset ry onnittelee stipendiaatteja!